Aika taas päivitellä vähän kuulumisia! Tänään vietelläänkin siis syntymäpäiviäni ja tulipa pikku kaakkukin itselle väännettyä vanhenemisen kunniaksi! Omnomnomnom!Viime kesä oli kohdallani melkoisen haastava. Keväällä kunto vaikutti hyvältä, mutta sitten tehojen noustessa heitossa, kylki alkoi kipuilla ja tutkimuksisa sieltä löytyi lopulta rakenteellinen heikkous, joka tarkoittaisi syksyllä operointia. Kalevan kisoissa kuitenkin selvisin ensi kertaa finaaliin ja lopulta myös pistesijoille ollen 7. Jotain positiivistakin siis.
Kylki leikattiin hyvissä ajoin syksyllä ja lihasten väliin laitettiin tyräverkko tukemaan heikompaa paikkaa. Harjoitteluun päästiin kuitenkin hyvin heti kiinni suunnitellusti ja syksyyn otinkin uudeksi peruskuntokauden harjoitusmetodiksi käydä juoksemassa kerran viikkoon ilta tai talvirasteja! Se toi mukavasti piristettä syksyn peruskuntokauden peruspuurtamiseen ja muutenkin jalkaystävällisempi maasto isokokoiselle miehelle on plussaa! Heittohommiin päästiin joulukuun alussa ja alkuvauhdillisiinkin heittoihin jo heti toisessa heittoharjoituksessa, joka kohdallani on kyllä harvinaista. Tekniikka alkoi vakiintua hiljalleen jo tammikuun alussa melko hyvälle mallille ja siitä olikin hyvä lähteä kevään esimmäiselle pitkälle kuuden viikon etelän leirille Etelä-Afrikan Potchefstroomiin maajoukkue keihäsmiesten kanssa.
Ominaisuus puolella mukavasti jo koko alkutalven oli kulkenut vauhdiliset loikat ja juoksut, voiman ja räjähtävämpien liikkeiden vielä vähän uinuessa perusteellisen peruskuntokauden pohjilta. Afrikassa alkoikin lämpö tehdä hyvää ja ensimmäinen kolmenviikon kovempi jakso sujui todella hyvin suunnitellusti. Keihäskin alkoi kaartaa pikkuvauhdeista jo vastaaville metreille mitä ennen parhaimmillan ja melko suuriakin ennätysparannuksia nähtiin loikkapaikalla. Myös salilla painot alkoivat tuntua taas kevyemmiltä ja kuulat lentää kuulanheittopaikalla. Oli aika kevyen "lepoviikon" johon sisältyi kolme täyttä lepopäivää ja vain muutama harjoitus. Lepoviikon lopulla oli sitten vuorossa heittoharjoitus, johon oli suunnattu koko viikon tekeminen.Treeni lähti ihan mukavasti käyntiin, kunnes noin puolentoista tunnin kohdalla maailma musteni. Kesken heiton vauhtijuoksun aivan yllättäen tunsin ja kuulin pamauksen ja seuraava mitä tajusin oli että makasin radalla jalka pystyssä ja joku puristi nilkkani ympärillä. Tiesin heti että akillesjännehän sen täytyi olla ja ilmeisen totaalisesti, koska jalkaterän liikuttaminen onnistui vain ihan vähän. Siitä sitten Pitkämäen Tero ja Ruuskasen Antti minut nostivat kantoon ja kantoivat reilun sadan metrin matkan autolle. Varmaan leirin kovin suoritus ukoilta ja kiitokset siitä! Tero lähti vielä autollaan Ihalaisen Karin ja fysiomme Pentti Niemen kanssa viemään minua sairaalaan. Jalka tutkittiin ja todettiin että akilles on käytännössä täysin poikki. Paikallinen päivystävä lääkäri meinasi leikata jalan heti siitä vaan, mutta olin vahvasti eri mieltä. Sain vielä illan aikana sovittua leikkuuajan suomeen Ilkka Tulikouralle reilu viikon päähän ja alkoi selvittely paluumatkan järjestämiseksi. Nyt täytyy kyllä kehaista matkavakuutuksesta IF:iä, hoiti meinaan homman todella tyylikkäästi ja jo parin päivän päästä istuinkin businessluokassa lentämässä kohti kotisuomea. Lentomatkat sujui varsin kivuttomasti, mutta omat haasteensa aiheutti pariisin lentokenttä, jossa palvelu oli kyllä surkeinta mitä olen missään olosuhteissa saanut.
Suomessa jalka sitten leikattiin ja leikkauksesta tulee tänään kuluneeksi 3 viikkoa. Leikkaus itsessään onnistui hyvin, mutta valitettavasti leikkaushaava meni tulehtumaan. Onneksi tulehdus pitäisi nyt tulla kuntoon antibiooteilla, eikä uusinta leikkausta tarvittaisi. Mieli tekisi jo kovimpia paineita purkamaan salille tai altaaseen, mutta nyt kuntoutuksen aloitus siirtyy tuonnemaksi, koska tikkejäkään ei vielä jalasta ole saatu pois. Ehkä jo huomenna kun on edessä uusi yritys. Edessä on siis pitkä kuntoutus jakso ja leikkuun jälkeen oli melko selvää että seuraavat kilpailut osallani kilpaillaan sitten vasta kesällä 2016. Näin ollen leikkuun jälkeen olenkin tekemässä joka ainoa päivä asiat niin että kesällä 2016 olen kovemmassa kunnossa kuin koskaan ennen ja taistelemassa tosissani Olympiakisalipusta Rion kisoihin! I´ll be back! ;)
T:Tuomas Laaksonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti