Pyöräilijä Mika Simolan kuulumisia!

Tervehdys kaikille! Olen kirjoittajavuorossa kesäkuussa tänne pääseuramme blogiin. Jotta nämä tekstit eivät olisi pelkästään kuulumisten kertomista, niin päätin kirjoitella tänne jotain muuta, kuin mitä minulle kuuluu. Urheilijat, joilla on intohimo ja rakkaus omaa lajiaan kohtaan, panostavat usein sen mitä pystyvät siihen, että pääsevät leireille, kilpailuihin ja esimerkiksi voivat hankkia uusia kilpailuvälineitä. Pyöräily, jossa itse kilpailen niin radalla kuin maantiellä, ei ole edullinen laji, jos miettii kilpailu- ja harjoitusvälineidemme hintoja. Kilpailupyörä maantielle maksaa helposti 3000 euroa. Pyörää ei tarvitse joka vuosi uusia, mutta sen sijaan ketjuja, rattaita, renkaita ja vanteita joutuu vuosittain uusimaan, tai mikäli kolaroi kilpailussa, niin useammin. Budjetista onkin hyvä varata tuhannen euroa vuodessa jokaisen pyörän huolto- ja kunnossapitotoimiin. Ja kun pyöriä on kolmisen kappaletta (maantie-, rata- ja harjoituspyörä), niin kulut voivat kasvaa todella isoiksi vuoden aikana. Itse olen ollut jo seitsemän vuoden ajan siinä onnellisessa tilanteessa, että olen saanut pyörät käyttööni yhteistyökumppaniltani. En sponsorilta, vaan yhteistyökumppanilta. Karkeasti sponsorin ja yhteistyökumppanin ero on se, että sponsori antaa pyörät, kengät tai asusteet ilmaiseksi, ja vastineeksi saa näkyvyyttä urheilijan edustaessa näissä varusteissa. Koska en ole itse niin hyvä, että tavaroita tulisi ovista ja ikkunoista, olen pyrkinyt aina tekemään yhteistyösopimuksia niiden tahojen kanssa, jotka voisivat minua tukea. Yhteistyösopimuksessa pyrin antamaan minua tukevalle yritykselle takaisin jotain omalla panoksellani. Ja tämä olisi liian helppoa, jos oma panokseni olisi se, että paidassani, pyörässäni ja blogissani olisi yrityksen mainos. Ei ja ei. Hyvä yhteistyö perustuu siihen, että yritys saa urheilijalta jotain konkreettista vastineeksi omasta sponsorointituestaan. Mitä se voisi olla? Kun ottaa yhteyttä yritykseen, jolta toivoo sponsorointia tai yhteistyösopimusta, on hyvä osata kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi, miksi juuri minua olisi hyvä tukea. Taannoin kuulin erään suomalaisen pyöräjoukkueen joukkueenjohtajan kertovan, kuinka heidän autosponsoriaan oli toinen pyöräjoukkue lähestynyt seuraavin sanoin: " Me olemme niin paljon parempia kuin sponsoroimanne xxx-joukkue ja meidän maineemme kilpailuissa on myös parempi kuin xxx-joukkueen". Ei liene tarpeen lisätä, että yhteydenotto ei poikinut tulosta. Pitää keskittyä omiin vahvuuksiin ja omaan tekemiseen, ei muihin vertailuun tai mustamaalaamiseen. Positiivisuutta. Sitä moni odottaa saavansa urheilijalta vastineeksi. Otan yhteyttä itse potentiaaliseen tukijaan vasta, kun olen miettinyt valmiiksi niitä asioita, joita pystyn mahdollisesti yritykselle tarjoamaan. Usein myös yrityksillä on olemassa olevia tarpeita joihin he voivat tukensa kohdetta käyttää. Nykyisistä yhteistyökumppaneistani teen yhdelle vuosittain muutaman promopäivän messuilla ja myyntitilaisuuksissa, toiselle kirjoitan blogia arvioiden yrityksen tuotteita ja kolmannelle esittelen urheilukaupoissa varusteita talvella. Itselleni sopii edellä kuvatun kaltainen tapa toimia. Pääsen urheilemisen ohella hyödyntämään omaa tietotaitoani pyöräilyalan tuotteista ja samalla "ansaitsen" yhteistyösopimustani. On erittäin pieni vaiva työskennellä viitisen päivää vuodessa kolmen pyörän eteen tai saada urheiluravinteet käyttöönsä vain esittelemällä nastakenkiä talven tullen. Toivottavasti lyhyt raapaisuni yhteistyöasiaan herätti ajatuksia. Yksilöurheilijoille yhteistyösopimukset ovat usein konkreettisempi asia kuin joukkueissa kilpaileville, mutta samat periaatteet pätevät mielestäni molemmille. Pitää olla valmis työskentelmään asian eteen, jotta voi saada jotain! Tsemppiä kaikille yhteistyökumppaneiden etsintään. Muista esitellä omia vahvuuksiasi, älä muiden heikkouksia! Kiitokset omille yhteistyökumppaneilleni Huntteri/Felt-pyörät, Powerbar, Bioracer, Ajopyörä/Bikeshop.fi, Tunturi/Mavic ja Mainoskoho. Ilman tukeanne minun ei olisi mahdollista kilpailla ja nautiskella urheilemisesta. Jos haluat tietää mitä minulle oikeasti kuuluu, niin jatka lukemista osoitteessa mikasimola.blogspot.com Tuloksellista kesää mustakeltaiset!! Mika

Kilpailukausi alkaa

Moikka kaikille!

Kerroinkin viime blogissa aloittavani kauden todennäköisesti 29.5 Orimattilan tähtikilpailuissa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut todella todella huonon sään vuoksi: loukkaantumisriski oli liian suuri ja vieläpä ensimmäisessä kilpailussa. Muistona tietenkin vielä viime talven takareisivamma. Jälkeenpäin kävi myös ilmi, että kotiutuessani etelänleirilä olen saanut itselleni virusinfektion. Starttasin kuitenkin Nakkilassa Kirkon vaiheilla-kilpailussa huonolla menestyksellä.. Olin todella väsynyt ja kaiken lisäksi takajalka takertui aitaan matkan loppupuolella, joten aika jäi vaisuksi.

Nyt parantelen tautiani pois ja pyrin starttaamaan uudelleen Salossa 5.6! Kunto on edelleen hyvä, siitä ei ole pelkoa. :)
Kausi etenee siitä sitten niin, että 11.6 kilpailen Saksan Dessaussa. Muita isoja kisoja kesäkuussa ovat mm. Lahden eliittikilpailut sekä Turun Paavo Nurmi Gamesit. Paavo Nurmi Gamesien yhteydessä jaan myös nimikirjoituksia VVO:n teltalla, joten sinne vain kaikki sitten rohkeasti käymään!

Hyvää kesän alkua,
Nooralotta :)

Teneriffan treenileiri

Heippa kaikille!
Harjoituskauteni on päässyt vaiheeseen, jossa aletaan hiomaan tekniikkaa ja kilpailukuntoa kohti kesää. Tämä tapahtuu minulla tällä hetkellä lämpimällä Teneriffan saarella. Harjoitukset ovat siis painottuneet tekniikkaan, nopeuteen ja vielä hieman voimaan. Vammoilta olen säästynyt tältä keväältä, mikä onkin ollut yksi tärkeimmistä tekijöistä onnistuneeseen harjoituskauteen ja tulokselliseen kesään.
Palataan vielä leiritunnelmiin... Leiri on sujunut erinomaisesti, voisin jopa sanoa, että paras harjoitusleiri koskaan!! Kelit ovat olleet erinomaiset ja mikä tärkeintä harjoittelu on sujunut paremmin kuin ehkä uskalsi odottaa: rinnallevetoennätys parani 85 kiloon, 60m testissä ennätys, 5-loikkatestissä ennätys sekä aitavälit ovat menneet täällä ennätysvauhteja.
Toki näistä ei ole iloa, mikäli ei kehittymistä saa tuotua kilparadoille. Nyt mielenmaltti on valttia ja kisoihin pitää lähteä rennosti ja rauhallisin mielin.
Kilpailukausi alkaa viimeistään 29.5 Orimattilassa, mutta ehkä jo aikaisemmin, jos kelit antavat myöden.

Hyvää kevättä,
Nooralotta Neziri

Kevään kisakausi ohi

Heippahei!

Olemme taas kotiutuneet viikonlopun jäljiltä ja nyt seuraa muutaman viikon tauko itse lajin parista. 

Vietimme viikonlopun Valkeakoskella kilpa-aerobicin SM-kilpailuissa ja tunnelmat siellä olivat aika laidasta laitaan. Hetki mitä varten ollaan treenattu oli koittanut; kilpailukauden kohokohta ja tunnelma siellä oli melkein käsinkosketeltava! Jännitystä, paineita, hermostuneisuutta mutta myös sitä innostusta, onnistumista ja halua päästä lavalle näyttämään mitä juuri me osaamme.

 

Finaalipäivä oli lauantaina, jolloin kisa alkoi alusta ja kaikki finalistit lähtivät samalta viivalta. Sekä Milla että Jenna-Maria olivat selvittäneet tiensä finaaliin yksilöinä ja tekivät alkuun yksilösuoritukset enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Milla sijoittui 4 ja Jenna-Maria 7.

Yksilöiden jälkeen ajatukset trioon, Pauliina valmiina!

Tämän jälkeen oli trion vuoro astua lavalle. Puvun vaihto ja Pauliina mukaan! Teimme parhaamme siinä hetkessä, yksi iso virhe, mutta muuten aika perusvarma suoritus ilman suurempia ongelmia.

Suorituksen jälkeen kuulimme pisteet, ja olimme niihin tyytyväisiä. Kilpailut jatkuivat ja viimeisten suorittajien jälkeen se oli varmaa, OLEMME SUOMENMESTAREITA !!
Palkintojen jako, ja muutama poseeraus kameran edessä, siitä oli meidän kauden lopetus tehty.

 

1. Turun Urheiluliitto 2. Nokian Voimisteluseura 3. Vantaan Voimisteluseura

 

 

ISO KIITOS valmentajallemme Jennille, seuralle, muille tukijoukoille ja kaikille huippukannustuksille mitä olemme saaneet! Hurjasti ONNEA myös muille Suomenmestareille!

Vielä ennen kesää meillä on voimistelu- ja liikuntajaoston kevätnäytös sekä yksi esiintyminen luvassa, tervetuloa katsomaan!





Terveisin

Jenna-Maria, Pauliina, Milla

Kilpa-Aerobicareiden SM-kisaviiko

Moikka!

Aerobicareilla on jännittävä viikonloppu edessä, joten tämä on hyvä sauma kertoa vähän meidän kuulumisia tänne blogiin.

Alkuun lyhyt esittely meistä. Kilpailemme triona naisten sarjassa ja joukkueeseemme kuuluu Pauliina, Milla sekä Jenna-Maria. Trio on koottu vasta tälle kaudelle, joten on ollut uuden ohjelman ja yhdessätekemisen opettelua alkuvuodesta lähtien. Saimme Millan mukaan tiimiimme joka on alkujaan Tampereelta kotoisin, joka mahdollisti myös triona tekemisen. Jenna-Maria ja Milla kilpailevat myös yksilöinä naisten sarjassa.

Meidän kevätkausi alkoi maaliskuussa ja siitä tähän pisteeseen on kuljettu sekä ylä- että alamäkiä. On ollut muutama loukkaantuminen, joten treenimäärää yhdessä se on vähän rajoittanut, mutta onneksi ei ole estänyt kilpailuihin osallistumista. Nilkkatuen sekä jääpussien avulla olemme päässeet pitkälle ja lyhyessäkin ajassa saatu hiottua ohjelmaa hyvin.

Kilpailuja on tähän mennessä ollut kaksi, suoritukset sekä hyviä että vähän heikompia. Cup 1 käytiin Keravalla ja sijoituimme triona 2 ja yksilöinä M 4, J-M 7. Seuraavat kisat, Cup 2, olivat pidemmän matkan päässä Kajaanissa, jossa saimme kaikki parannettua sijoituksia. Trio 1, M 3, J-M 4. Joten tästä matka vain ylöspäin!

Viimeiset harjoitukset ovat pidetty ja hiomiset hiottu, ainoastaan omat kisavalmistelut viikonloppua varten jäljellä.
Perjantaina 2.5 käydään naisten yksilösarjan alkukarsinta josta 8 parasta pääsee jatkoon. Lauantaina 3.5 finaalit jossa myös triosarja on mukana. Tavoitteena meillä on tehdä puhtaat suoritukset, sen jälkeen katsotaan mihin se riittää.

Siispä peukkuja pystyyn, täältä tullaan!

 (Kajaanin aamuharjoituksesta, vas. Milla, J-M, Pauliina)

Vapputerveisin

Jenna-Maria, Pauliina, Milla

Portugalin leiri puolimatkassa!

Tervehdys!

Nyt on kaksi viikkoa harjoitusleiriä Portugalin Alfa marissa jo takana vielä kaksi jäljellä. Lauantaina muu ryhmämme lähti Suomeen ja vain minä ja Joensuun keihäskarpaasi Lassi Etelätalo jäimme vielä leiriä jatkamaan. Ihan kaksin ei kuitenkaan tarvitse leiriä jatkaa vaan heti Sunnuntaina saapui Suomen maajoukkueryhmä yli 20 hengen porukalla. Myös valmentaja Isäni saapui paikalle lauantaina.

Harjoituksellisesti leiri on sujunut tähän asti täysin suunnitelmien mukaisesti, mikä on minun tapauksessani äärimmäisen harvinaista. Ei siis loukkaantumisia, eikä muitakaan vaivoja, jotka olisivat aiheuttaneet muutoksia suunnitelmiin. Ominaisuustesteissä on jo tullut muutamia ennätyksiä mm. loikkapaikalla ja punttisalin puolella, mutta vasta leirin viimeinen viikko on tarkoitus pyhittää todellisille ominaisuus testeille. Tähän asti heittopaikalla tekeminen on pääosin ollut hyvää, mutta vielä liian ailahtelevaa. Suurin työmaa onkin vielä heittojen tasaisuuden löytämisen kanssa ja täysivauhtisiin heittoihin siirtymisessä. Mutta onhan tässä vielä reilusti yli kuukauden päivät kilpailukauden alkamiseen, eli ei syytä huoleen.

Nyt leirillä on menossa kevyempi jakso, jotta vielä loppuleiristä saadaan puristettua ukosta ulos tehollisesti kovimmat harjoitukset. Perjantaina olisi sitten tarkoitus rytkäistä keppiä ihan tosissaan, eli leirin kovin heittoharjoitus. Tärkeintä kuitenkin kävellä silloinkin vielä heittopaikalta omin jaloin pois!

Kelit ovat todella hellineet ryhmäämme ensimmäisen kahden viikon aikana. Lämpötila on päivittäin kohonnut 25 asteen tuntumaan, välillä jopa yli ja aurinkoa on saatu taivaan täydeltä. Eilen olikin oikeastaan ensimmäinen kunnon sadepäivä, mutta lepopäivänähän se ei haittaa mitään! Näistä lähtöasetelmista siis kohti tulevaa kahden viikon pätkää ja kilpailukauteen valmistautumista Suomessa.

T:Tuomas

ps. päivän huumorit tuoreimmalta kommuunivideoltamme. http://www.youtube.com/watch?v=O5YQAdmxFVQ&hd=1

Keihäskommuunistin kuulumiset kuluvalta harjoituskaudelta ja katsaus tulevaan!

Terve ja heipä hei!

Koitti minun vuoroni kirjoittaa kuulumisiani ja näin alkuun käydäänkin siis läpi vähän harjoituskautta tähän asti. Treenaamisen aloitin jo aikaisin syksyllä, koska loppusyksystä tiedosa oli selkäleikkaus, jossa poistettiin selkäydin kanavasta viime kesänä oiretta aiheuttanut ylimääräinen luumuodostuma. Leikkaus onnistuikin hyvin ja harjoitukset päästiin käynnistämään lähes täydellä höyryllä jo muutamia viikkoja operaation jälkeen. Ainoastaan heittoharjoittelussa vielä pidettiin jarru päällä aina tammikuulle asti. Juuri ennen vuoden vaihdetta tein vielä muuton toista vuotta putkeen kevääksi Nastolaan keihäskommuuniimme harjoittelemaan parin muun keihäskarpaasin kanssa Pajulahden urheiluopistolla. Kommuunimme toimintaa ja toilailuja voi seurata enemmänkin mm. ryhmämme facebook sivuilta: https://www.facebook.com/Keihaskommuuni

Helmikuussa oli tarkoituksena ensimmäistä kertaa hieman mitata missä liikutaan, kun lähdimme pienporukalla kahden viikon harjoitusleirille teneriffalle. Leirillä pääsin tekemään hyviä tehokkaita heittoharjoituksia ja keppi kaarsi varsin tyydyttäville metrilukemille. Etelästä palasikin tyytyväinen kloppi, mukanaan nippu uusia ennätyksiä ominaisuustesteistä. Tärkeintä kuitenkin oli, että selkä ei enää oireillut sellaisissa heitoissa, joissa jalka lähti alta vielä viime kesänä.

Viimeisin neljänviikon jakso Teneriffan leirin jälkeen on ollut harjoituksellisesti todella tiukka. Jakso huipentui vielä viime viikon to-su Kuortaneella järjestettyyn leriin, jossa kovasta treenijakososta huolimatta ennätyksiä taas sateli ominaisuuksissa. Heittoharjoittelussakin ollaan sirtymässä kokoajan enemmän kohti täysivauhtista heittoa ja innolla jo odotankin tulevana sunnuntaina alkavaa neljän viikon Portugalin leiriä. Nyt on pohjat rakennettu tulevaa kesää kohti ja pikkuhiljaa harjoittelussa aletaan vähän höllätä määrällisesti. Portugalissa selkeä pääpaino on heittoharjoitelussa ja täysivauhtisen heiton sisään ajamisessa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan leirin kolmannella viikolla olisi tarkoitus heittää leirin kovin heittoharjoitus ja viimeisellä viikolla nostaa vielä ennätysrautoja salin puolella.

Etelän reissun jälkeen tarkoituksena olisi vetää vielä parin viikon tehokkaampi jakso, koska kauden päätähtäimet Kalevan kisat ja sitä kautta toivottavasti myös EM-kisat ovat vasta loppukesällä. Kisakausi aukenee näillä näkymin touko-kesäkuun vaihteessa ja ensimmäinen tosikoitos olisi tarkoitus heittää Turussa Paavo Nurmi Gameseissa 25.6, josta aukeaa myös valintaikkuna EM-kisoihin.

Elikkäs tänään siis starttaan auton kohti Helsinkiä ja sunnuntai aamuyöllä alkaa matkustus Portugalin Alfa mariin. Seuraavat kuulumiset sieltä parin viikon kuluttua, kun leiri alkaa olla puolivälissä!

T:Tuomas Laaksonen